Hyvä fiiwis.

Pian on urakka takana: huomenna vielä viimeistelyt esseetä varten ja sitten vain sähköpostia proffalle. En voi uskoa että seitsemän vuoden opiskelut ovat ihan kohta päätöksessä. Vasta äskenhän astelin Aleksanterikatu 7:n ovista ensimmäistä kertaa sisään! No, onneksi on vielä ne muutamat sivut kirjoitettavana niin en ihan vielä pääse lopullisesti fiilistelemään opintojen päättymistä.

Johtui ehkä tuosta sunnuntain episodista, mutta tänään jännitti tosi paljon mennä pitämään tuntia. Tuntui tosi oudolta. Aina jännittää vähän ennen tunnin alkua (ajattelen että se on merkki siitä, että adrenaliinit varmasti virtaavat) mutta nyt jännittäminen oli sellaista inhottavaa muljahtelua mahassa, enemmän ehkä epäonnistumisen pelkoa kuin jännittämistä.
Jännittäminen on minulle vähän outo tunne. Oikeastaan ennen ohjaamisen aloittamista en juuri jännittänyt mitään. Menin aina esiintymistilanteisiin tosi ennakkoluulottomasti ja rohkeasti. Ohjaaminen sitten varmaan laukaisi kai vuosien jännittämättömyyden (ja vielä pari kuukautta ensimmäisen ohjaamiskokemuksen jälkeen!) ja meni melko pitkäkin aika niin, että ennen tunnin alkua maha meinasi heittää ympyrää. Kamala tunne. Tunnin alettua jännitys kuitenkin katosi kuin tuhka tuuleen ja jälkeenpäin oli ihan mahtava fiilis. En kai tätä olisi jatkanutkaan enempää, jos kokemukset olisivat olleet ihan hirveitä. Joka tapauksessa, en ole yli vuoteen kokenut enää noita kauheita jännitystunteita ja siksi tämänpäiväinen fiilis tuntui todella vieraalta. Onneksi en ehtinyt ihan kamalan kauaa jännittää, kun liikenneruuhkan takia suorastaan juoksin pukukoppiin vaihtamaan kengät ja siitä suoraan tunnille :)

Tänään siis pidin body-tunnin ja uutta ohjelmaa toista viikkoa. Vaikka itse sanonkin, tämä on kyllä paras ohjelma pitkään aikaan! Ajattelen, että tunnilla asiakkaat pystyvät haastamaan itsensä mutta tarjoan aina myös kevyemmän vaihtoehdon, koska body-tunnilla asiakaskunta on todella vaihtelevaa. Erityisesti pidän tämän ohjelman biiseistä! Itselleni hyvä musiikki on todella iso osa treeniä (en kai muuten ohjaisi ryhmäliikuntaa :) ja tähän ohjelmaan onnistuin mielestäni valitsemaan biisejä, jotka tukevat niin melodialtaan kuin myös sanoituksiltaan tunnin rakennetta.  Ensimmäistä kertaa mukana on myös asiakkaan toivebiisi! Soittolistalta löytyy esimerkiksi Christina Aquileran Fighter, Maija Vilkkumaan Ingalsin Laura ja Limp Bizkitin Rollin´.

Kuva.

Jännittämisestä huolimatta tänään oli jotenkin todella hyvän mielen treeni (vaikka välillä vähän irvisteltiinkin). Läppä lensi ja kerran jos toisenkin sain asiakkailta hymyn vastaukseksi. Tunnin jälkeen salista ainakin näytti poistuvan hyvin tyytyväisen näköisiä naisia. Juuri tällaisten tuntien jälkeen tuntuu erityisesti siltä, että saa aikaiseksi jotakin hyvää!

Viikonlopun haasteet ovatkin sitten jumpan puolella, kun lauantaina on vuorossa lisenssivideonkuvaus vol. miljoona. Perjantai-iltapäivä ainakin taitaa mennä tehokkaasti Les Millsin uusiseelantilaisten kollegoiden kanssa!