Jos viime viikolla ei koulussa ollut juuri mitään järkevää, niin tällä viikolla onkin sitten tykitetty täysillä. Vai mitäpä olette mieltä esimerkiksi eilisestä kolmen tunnin anatomia-setistä? Vähemmästäkin menee pää pyörälle! Palautettavia tehtäviäkin ollaan saatu jo kaksi, ensimmäinen (anatomian) tentti häämöttää alle kuukauden päässä.
Joka päivä löydän fysioterapiasta uusia puolia ja koko ajan tulee lisää ahaa-elämyksiä siitä, miten monipuolinen ammatti fysioterapeutti oikein on. Samaten löydän jatkuvasti uusia mielenkiintoisia aiheita, joista haluaisin vain tietää lisää! Vähän kyllä jännittää, miten paljon joutuu esimerkiksi juuri anatomian kanssa tekemään töitä oppimisen eteen. Itse kun olen tottunut lukemaan tenttiin sen 800-1000 sivua eikä tarkkoja yksityiskohtia ole juuri kyselty. Nyt ensimmäisessä tentissä pitäisi hallita jo yläraajojen luusto, nivelet ja lihakset. Jaiks!
On ollut myös kiva huomata, kuinka paljon itsellä on jo tietoa asioista. Ryhmäliikunnanohjaajan työstä on siis todella ollut hyötyä, vaikka jumppaaminen ja fysioterapia oikeastaan vain sivuavat toisiaan. Kuitenkin fysioterapian perusta asiakaslähtöisestä terapiasta tuntuu itsestäänselvältä. Niinhän kaikki jumppatunnitkin suunnitellaan tietyn asiakasryhmän mukaan. Tänään myös huomasin, että kyllä sitä on tullut tarkkailtua asiakkaiden liikkeitä tarkemmin, kuin ehkä olen osannut ajatella. Terveysliikunnan tunnilla meillä oli case-tehtävänä tarkkailla MS-potilaan liikkeitä ja kertoa sitten tekemistämme havainnoista. Yllättävän paljon osasin nimetä virheasentoja ja mahdollisia syitä, mistä ne johtuvat!
Fysioterapeutin ammattia miettiessäni olen pohtinut suuntautuvani geriatriseen fysioterapiaan. En oikein tiedä varsinaisesti miksi, mutta ikäihmisten kanssa työskentely tuntuu itselle tärkeältä. Haluaisin olla mukana hyvän vanhuuden tukemisessa, jossa huomioitaisiin ihmisen fyysisen hyvinvoinnin lisäksi myös psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi. Tänään koulussa puhuimmekin siitä, että esimerkiksi fysioterapeutin tapaamiset tai vaikkapa tuolijumppatuokiot voivat olla tukemassa kaikkia näitä hyvinvoinnin osa-alueita.
Tänään löysin kuitenkin toisenkin kiinnostavan fysioterapian alan, nimittäin erityislasten kanssa työskentely. Liikunnanopettajamme on aiemmin työskennellyt erityiskoulussa liikunnanopettajana ja piti meille liikuntatunnilla harjoitteita, joita on käyttänyt työssään. Olisi mielenkiintoista (ja samalla varmasti todella haastavaa! työskennellä erityislasten kanssa, joilla voi olla esimerkiksi eri asteisia hahmotushäiriöitä ja suunnitella ja toteuttaa heille juuri esimerkiksi liikuntatunteja tai -tuokioita.
Huomenna jatketaankin taas aamusta liikunnalla ja kuntosaliharjoittelun perusteilla. Uskon kyllä todellakin oppivani jotakin uutta, vaikka saleilu melko tuttua puuhaa onkin!
Himojumppaviikon jumpista on enää kaksi jäljellä. Flunssa tuntuu kyllä kutittelevan kurkun pohjassa mutta ajattelin lääkitä itseni nyt illalla Finrexinillä ja päättää pysyä terveenä. Tällä hetkellä pään sisällä nimittäin riittäisi niin paljon virtaa, etten todellakaan haluaisi käyttää sitä lenssusta toipumiseen! Kävin tänään pitämässä perinteisen torstai-bodyn ja mikä ihana yllätys, kun pukkarista löytyi meille ohjaajille uudet Casallin treenitopit! Värejä oli vaikka mitä, itse valitsin sinisen, joka mielestäni on Erän väri :)
P.s. Tervetuloa niille kahdelle lukijalle, jotka eivät ole entuudestaan tuttujani! Kiva että joku muukin kuin R ja veljeni lukevat blogiani :D