Hiihtoloma kuluikin ahkerasti jumpaten ja hääjärjestelyiden parissa. Sallin jälleen itselleni kolme lepopäivää, sillä kaksi jumppaa päivässä näyttää itselläni olevan se maksimimäärä, johon kykenen. Niinpä kun keskiviikkona oli tarkoitus päästä tekemään omaa treeniä, kasvohoidosta rentoutuneena jäin kotiin lepäilemään (lue = opiskelemaan anatomiaa).
Treeniviikko näytti seuraavalta:
Ma Bodypump
Intervalli-keskivartalo
Ti Intervallibody
Bodypump
Ke lepo
To Intervallibody
Body
Pe lepo
La lepo
Su Intervallibody
Äijätunti
Sähly 1h
Varsinkin torstaina illalla tuntui jaloissa painavan, kun ensimmäinen tunti oli aamulla ja seuraava vasta illalla. Kaksi tuntia menee jotenkin samalla flowlla, mutta monen tunnin väli näyttää vetävän kokonaan mehut kropasta. Sunnuntaina kävin vielä tuntien jälkeen pelailemassa sählyä. En osaa ottaa tuota varsinaisesti treeninä, vaikka intervallitreenistä se menisi hyvinkin. Enemmänkin se on kavereiden kanssa hengailua. Eräs kollegani totesi pukukopissa, että jumppapiireissä on terveen ihmisen merkki, jos käy liikkumassa ihan omaksi ilokseen vielä tuntien lisäksikin. Pidän tosi tärkeänä sitä, että ehdin itsekin liikkumaan ohjaamisen lisäksi. Viime aikoina se on vain osoittautunut suhteellisen vaikeaksi tehtäväksi. Toisaalta pidän erittäin (ja ehkä vielä enemmän) tärkeänä myös lepoa (paria pitkään ylirasitustilasta kärsivästä sivusta seuranneen). Ilman lepoa ja ravintoa kroppa ei toimi. Krempoiltakin säästyy paremmin, kun malttaa levätä silloin kun on sen aika. Joten en aio ottaa stressiä siitä, etten pääse joka viikko viiteen treenipäivään, tunteja kuitenkin kertyy ihan kiitettävästi siitä huolimatta.
Paastoa mennään edelleen ja itsellänihän se on tarkoittanut muun muassa yhtä herkkupäivää viikossa. Vaikka en mussutakaan (ihan) joka päivä karkkia ja pullaa, on ollut yllättävän vaikeaa rajoittaa herkuttelu yhdelle päivälle. On ollut ehkä vähän huolestuttavaakin huomata, että iltaisin on nälkä vaikka juuri olisi syönyt päivällistä. Tarkoittaako tämä sitä, että olen aiemmin korvannut herkuilla osan kaloreista?! No, ei kai auta muu kuin syödä isompia annoksia ja tottua suurempiin kauppalaskuihin... Lauantaina pidin muuten todellisen herkkupäivän, johon kuului Mäkkärin lisäksi jättipussi karkkia (YKSIN!) ja sipsejä. Nam ja yök. Sunnuntaiaamuna oli melko paha olo. Onneksi ensi viikonloppuun on vielä aikaa ja ehdin unohtaa tämän yökötyksen! :D
Tälle viikolle olen huomaamattani ottanut neljä pumppia. Pari vuotta sitten saatoin käydä viisikin kertaa viikossa pumpissa (kyllästymättä) ja ilman sen pahempia jumeja. Liekö muutos painoissa vai tekniikan parantumisessa, mutta viime viikon pumppiputki tuntuu vieläkin ikävästi epäkkäässä (eli trapeziuksessa, eheh). Loppuviikosta on pakko malttaa painojen kanssa, jos haluan ensi viikolla vielä kantaa laukkua olalla.
Paastonaika on muutenkin pysäyttänyt ajattelemaan. Paaston tarkoitushan ei ole se, että kieltää itseltään kaiken vaan että saa jotakin tilalle. Olen parin viikon aikana monta kertaa yhtäkkiä pysähtynyt huomaamaan, että vaikka elämässä tuntuu tällä hetkellä olevan monta rautaa tulessa, samaan aikaan tuntuu että olen saanut lisää tilaa. Aivan kuin olisi enemmän aikaa vain hengittää. Olenko siis käyttänyt kaiken aikani karkin mussuttamiseen? Toivottavasti en. Mutta jostakin sitä tilaa on tullut. Suosittelen kokeilemaan. Pysähdy hetkeksi ja hengitä :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti