Kympin viikko.

Melkein huomaamatta viime viikkoon mahtui 10 tuntia treeniä:

Ma   Bodypump
        Intervalli-keskivartalo
Ti     Bodypump
Ke    Step&Body
To    Bodypump
        Body
        Step&Body
Pe    Gospelpump
La    lepo
Su    Intervallibody
        Äijätunti

Eilen HeiaHeian mittariin rapsahti 50 kertaa aerobicia tänä vuonna ja vaikka olen myös vähän ylpeä tuosta saavutuksesta, pistää se myös miettimään treenin monipuolisuutta.  Aika kaksipiippuinen kunniamaininta: vaikka olen vähän ylpeä tuosta saavutuksesta, saa se miettimään treenin monipuolisuutta. Totta on, että ohjaajana en voi aina valita niitä tunteja, jotka ohjaan. Silti haluaisin lisää vaihtelua omiin treeneihin. Hullua se on, mutta tällä hetkellä haaveilen että pystyisin ohjaamaan tuon 6-8 tuntia viikossa ja vetämään omat treenit päälle. Kesän lopussa häämöttää se maraton, jolle aion osallistua. Viikkoon pitäisi mahtua siis muutama juoksukilometrikin. Ehkä tämä haave ja treenisuunnitelma vaatii vielä hiomista, mutta uskon että oikealla ruokavaliolla ja levon määrällä voisin jopa saada sen onnistumaan. Haastavinta tulee ehkä olemaan se, etten itse vedä täysillä ohjaamiani tunteja. Täytyy keksiä joitain muita lisäkeinoja, joilla piiskata asiakkaita ;)

Kroppa alkaa kieltämättä jo kaivata lepoa. Nämä 8-10 tunnin viikot alkaa tuntumaan niin fyysisesti kuin pään sisälläkin. Tunnustan, että tänään en todella ollut maanantaicombossani parhaimmillani. Toivon, että asiakkaat silti lähtivät tunnilta hyvillä mielin, vaikkei läppä (taaskaan) lentänyt ihan normaaliin tahtiin. Luulen, että keho on jo etukäteen valmistautunut siihen että seuraava ohjaus on vasta lauantaina. Feeling guilty to say this, mutta on ihanaa että ei tarvitse moneen päivään laittaa mikrofonivyötä päälle ja lähteä salin eteen. Ainoa suunnitelmissa oleva treeni on salitreeni Tampereen WFC:llä. Täytyy ehkä buustata myös vähän egoa ennen kuin astuu ovista sisään...

Ennen kaikkea tätä ihanaa löllöttelyä (ja noin kolmea kiloa suklaata) on edessä keskiviikkoiltapäivän anatomian tentti osa kaksi. Jippikaijei. Alaraaja tuntuu tässä vaiheessa hieman helpommalta kuin yläraaja, mutta on sitä ennenkin tuo tuntuma pettänyt. Ei taas tarvitse miettiä kenen (tai minkä) kanssa vietän seuraavat puolitoista vuorokautta.

Päivän knoppitietona, tiesittekö että nilkan ojennus onkin oikeasti koukistus (plantaarifleksio) ja koukistus ojennus (dorsifleksio). I know, ilman tätä tietoa ei voi elää.