Paluu arkeen.

Koulu alkoi viime viikolla ja heti naamalle läväytetyt deadlinet ovat pitäneet tämän bloggaajan kohtuullisen kiiresenä. Onneksi syyskausi alkoi liikuntakeskuksissa vasta tällä viikolla joten on ollut vähän aikaa totuttautua taas normaaliin elämään. Huoleton kesä on kai tehnyt minusta laiskan, kun aamuisin on niin kovin vaikeaa päästä liikkeelle ja puolikkaatkin koulupäivät tuntuvat ikuisuuksilta. Meillä alkoi heti tärkeä kurssi fysioterapeuttisesta arvioinnista, joka suuresta työmäärästä huolimatta tuntuu todella mielenkiintoiselta. Teoriaa riittää loputtomiin mutta onneksi jo ihan pian päästää tekemään mittauksia ja testailemaan toisiamme.

Jumppaakin riittää. Tuntimäärät huitelevat jossain kymmenen paikkeilla mutta kesän (vai minun itseni?) syömät säästöt täytyy yrittää paikata edes jotenkuten. Onneksi osa tunneista on kevyempiä, joten jos vain aikataulut antavat myöten, omalle treenille riittää runsaasti aikaa.Syksyn aikataulu näyttää osaltani tältä:

Ma Bodypump
       Intervalli´30
Ti   vapaa
Ke   Body
To   Step&Body
        Kiinteytys/Kiertoharjoittelu (vuoroviikoin)
        Äijäkiertoharjoittelu
Pe    Pump/Spinning/Gospelbic (vuoroviikoin)
La   Step&Body (vuoroviikoin)
Su    Intervallibody (1-3 krt/kk)

Tällä viikolla olikin sitten heti poikkeuksia, kun tiistaina tuurasin pari tuntia ja huomisen vapaapäivän sijaan tuuraan pumpin ja keskivartalotreenin. Sunnuntaina pääsen VIHDOIN jatkokoulutuksiin. Les Mills siirtyi digitaaliaikaan ja lähetti materiaalit ladattaviksi pari päivää sitten. Koreografian puolesta olen vielä halunnut pitää itseni jännityksessä mutta musiikkia olen ehtinyt jo fiilistelemään. Tykkään kyllä enemmän kuin edellisestä ohjelmasta! Jos listalta löytyy Scooteria, ei voi mennä kovin paljon pieleen ;) Kirjoittelen taas (ehkä jo perinteisesti?) omia arvioitani jatkokoulutuksen jälkeen.



Gospelbic starttaa syyskautensa ensi perjantaina, omalta osaltani pääsen kirkon jumppasaliin vasta lokakuun puolella mutta kannattaa kaikkien kynnelle kykevien mennä Ainon höykytettäväksi klo 17.30!

Jumppahorinaa.

Ma Bodypump
      Intervalli-Keskivartalo
Ti   Bodypump
Ke  lepo
To  Feldenkreis
      sali (45min)
      Body
Pe  Gospelbic 20-20-20
La  Intervallibody
      Bodypump

Sain kuin sainkin ängettyä viikkoon yhden oman treenin saleilun merkeissä. Body-tunti jäi osaltani jo (hetkeksi) tauolle ja Gospelbic oli myös perjantaina viimeistä kertaa tänä keväänä. Erällä siis vaihtuu toukokuuksi ohjelma ja bodyn sijasta pidän torstaisin kiinteytys-tuntia. Gospelbic ollaan aina tauotettu jo näin huhtikuussa, joka taas tuntuu tosi aikaiselta, varsinkin kun jumpparitkin toivovat sen jatkuvan vielä vähän pidempään. Tosiasia kuitenkin on, että ilmojen parantuessa väki vähenee jumppasaleissa. Toisaalta Gospelbicissä kävijämäärä on koko ajan ollut nousussa ja myös nyt perjantaina sali oli aivan täynnä! Nappasin eräältä toiselta ohjaajalta idean, ja pidin tunnin, jossa tehtiin ensin (noin) 20 minuutin intervalli-osuus, sitten 20 minuutin lihaskunto-osuus isoille lihasryhmille ja vielä loppuun 20 minuutin core-osuuden. Oli muuten aika hapokasta! Käytin myös gospelbiccaajia häikäilemättömästi testiryhmänä, sillä heinäkuussa pidän kaksi puistojumppaa viikossa ja olen vähän ajatellut, että toinen niistä voisi olla tämän tyyppinen. Puistojumpassa kun ei ole mitään välineitä käytössä (ja alusta on vaihteleva), täytyy miettiä erityisen tarkkaan, mitä tunnilla tehdään. Jännittävää ja haastavaa, me like!

Gospelbicin välinevarastossa kaikki seurakunnan tavarat sulassa sovussa epäjärjestyksessä :)

Vaihdoin myös lauantain intervallibody-ohjelman ja olipa taas mukava yllätys, kun opelle ei riittänyt kuin viiden kilon käsipainot :D Onneksi sain jostain kaivettua nuhjuiset kolmoset, niin sain tekniikan pidettyä kasassa. Itsestä tuntui, että tunti meni vähän miten kuten, sekoilin ihan ihme juttuja. Mutta kuitenkin tunnin jälkeen sain aivan mielettömän hyvää palautetta monelta asiakkaalta, joten kai sitä voi omakin tuntuma olla joskus väärässä. Tunti oli itsellenikin yllättävän raskas mutta erityisesti asiakkailta saikin kiitosta juuri tunnin rankkuudesta. Omasta mielestäni pelkästään tunnin rankkuus ei kerro siitä, oliko tunti hyvä vai ei, mutta on se ainakin yksi mittari sisältöä tarkastellessa. Hyvä siis niin.

Lauantain pumppi Lady´s Clubulla menikin sitten huomattavasti paremmin ja ehkä ne omat voimat alkavat pikku hiljaa palaamaan. Jalat tutisivat ekasta tunnista vielä sen verran, etten uskaltanut ladata kyykkyihin vielä(kään) ihan täyttä settiä. Muuten sain tunnin vedettyä oikeastaan normipainoilla. Ajattelin kokeilla tämän illan pumpin normaalipainoilla, kun intervalli-keskivartalotunti on (Unisportista johtumattomista syistä) peruttu ja seuraava ohjaus on vasta torstai-iltana. Loppuviikkoon mahtuukin sitten kolme pumppia, joten osa niistä on varmaan pakkokin vähän himmailla. Meillä on koulusta koko viikko vapaata ja aionkin pyhittää koko viikon hääjärjestelyille (!!) ja jumppa-ajatuksille. Unisportilla saa alkaa miksaamaan Les Millsiä (toivottavasti) ensi viikolla ja suunnitelmissa on ottaa osa biiseistä ohjelmasta 76. Neljän pumpin vuoksi saleilu saattaa jäädä tältä viikolta, mutta toivon säiden (ja allergian, snif) suosivan sen verran, että pääsisin testailemaan jalan lenkkikuntoa. HCR jää nyt itseltäni tänä vuonna välistä, mutta olisi silti ihanaa päästä jo aloittamaan juoksukausi kunnolla. Jälleen kerran, thumbs up for me!

Putkessa.

Pöpöt on nyt selätetty ja hyvä niin, sillä eilen alkoi seitsemän päivän jumppaputki.

Kävin viime keskiviikkona pitkästä aikaa ihan yksin salilla (R:lle tuli joku laiskotus, how weird is that?!). Satuin puntille juuri pahimpaan ruuhkaan, (lue: lähilukion kuntosalikurssin aikaan) joka pakotti tekemään treenin kovalla temmolla. Ja ihan hyvä niin, sain aikaiseksi itselleni pitkästä aikaa myös totaalisen kokovartalojumin, joka ei kyllä ihan vieläkään ole helpottanut. Keskivartalo sai erityisesti uutta kyytiä, kun Annan innoittamana tein sivutaivutuksia 15 kilon painolla. A-U-T-S! Tuon liikkeen voisi kyllä tehdä vähän isommallakin painolla, mutta itselläni ei riitä kädessä voima kannatella kiekkoa. Ehkä jonakin päivänä...

Perjantaina päästiin vihdoin aloittamaan kevään Gospelbicit. Voi veljet että olin sitä odottanut ja kyrpi kyllä enemmän kuin tarpeeksi, kun jouduin ensimmäisen kerran flunssan takia perumaan. Omalle viikonlopulleni ei vain ole parempaa aloitusta kuin Gospelbic! Ohjelmassa oli POWER, eli intervalli-tunti. Olen aikaisemminkin maininnut siitä, miten minulle ohjaamisessa erityisen tärkeää on olla osana liikunnan antamaa hyvää oloa. On mahtavaa nähdä, kuinka asiakkaat (vaikka Gospelbicissä tuntuu jotenkin hassulta kutsua jumppareita asiakkaiksi) antavat kaikkensa, ylittävät itsensä ja lähtevät hymyillen kotiin. Ja perjantai-iltaisin Puistolan kirkolla tämä kaikki tapahtuu! Itselleni tuntuisi kaikista mahdollisista tunneista vaikeimmalta luopua juuri tästä ja toivonkin, että pystyn tulevaisuudessakin jatkamaan näiden jumppaajien kanssa :)

Lauantain treeni koostui melkein viiden tunnin jonottamisesta. Malmille avattiin Fitness 24 Seven-kuntosali, jonne 200 ensimmäistä asiakasta saivat vuoden salikortin 99 eurolla. Voitte vain arvata ketkä tarjoushaukat olivat sitten tuota korttia jonottamassa! Messilän reissu jäi väliin mutta tärkeintä on että vähän säästää :D

Bongaa tarjoushaukka!

Sunnuntaina intervallibodyn lisäksi pääsin ohjaamaan äijätunnin. Nyt keväällä minulla on sunnuntaitunteja vain noin kerran kuukaudessa (omasta toiveestani), mutta erityisesti äijätunnin jälkeen tuli tunne, että voisi niitä olla vähän enemmänkin. Olen äijätunnin(kin) uuteen ohjelmaan ottanut vähän vaikutteita Bodycombatista ja kuinka siistiä on, kun salillinen isoja miehiä vastaa taisteluhuutoihin! Muutenkin tällä tunnilla meno on aina ihan huikea, kun jokainen ukko antaa itsestään aivan kaiken. Eilen jo vähän säikähdin, kun välillä alkoi kuulua tuskanhuutoja. Onneksi ne olivat kuitenkin vain merkki kovasta treenistä eikä mistään vakavammasta :)

Tänään jatkui sitten perusmaanantai  pumpilla ja intervalli-keskivartalolla. Jalkapohjat ja penikat on taas aika kipeät, kun on muutaman päivän sisällä vetänyt niin monta kovaa lattiatuntia. Tänään varsinkaan hypyt eivät meinanneet lähteä ollenkaan, kun päkiöiden ihoa kiristi kovaa. Vaihtelen jumppakenkiä usein enkä pidä samoja kenkiä kahtena päivänä peräkkäin. Tähän asti tuo kikka on tepsinyt, mutta näköjään ei enää. Hyviä vinkkejä jalkojen hoidosta otetaan siis vastaan!

The Flue.

Niinpä niin.
Torstain body-tunti ei ollut mikään paras mahdollinen ratkaisu, sillä perjantaiaamuna tuntui kuin olisin niellyt raastinraudan. Ei auttanut muuta kuin siirtää Gospelbicin aloitusta viikolla ja laittaa lauantain tunti hakuun. Sunnuntaina elättelin vielä toiveita sählypeleistä mutta koiran kanssa kävellessäkin tuntui ahdistavan henkeä joten pakko oli jättää pelailutkin väliin. Kilttinä tyttönä istuin sohvalla, neuloin sukkaa (sekä söin vähän jäätelöä) ja olin vahvasti sitä mieltä, että jos ei tällainen totaalikieltäyminen liikunnasta auta tähän tautiin niin johan nyt on kumma.

Eilen aamulla lähdin reippaana yhdeksän aikaan kuvaamaan kaverin Bodycombat-lisenssivideota aikeena vähän myös testailla, löytyykö kropasta puhtia illan omille tunneille. Eipä löytynyt. Tein kaikki liikkeet todella kevyesti, jättäen esimerikiksi hyppypotkut kokonaan pois (no okei, kiaaaaah-huudoissa taisin vähän innostua...) mutta puolessa välissä oli pakko luovuttaa ja siirtyä pukukopin puolelle. Kiitos vaan tästä määrittelemättömästä hengitystieinfektiosta, joudun jättämään vielä huomennakin intervallistepin väliin.

Näköjään on turha leveillä, etten koskaan sairastu. Viimeisen puolen vuoden aikana olen ollut poikkeuksellisen usein flunssainen. Olen pohtinut, johtuvatko pitittyneet flunssani siitä, etten malta pysyä poissa jumppasalista vaan lähden ohjaamaan, vaikka nenä vähän vuotaisikin. Tämän logiikan mukaan tällä hetkellä minun pitäisi olla jo terve, sellaista pakkolepoa on viime päivät vietetty mutta pöpö sen kun jatkaa voittokulkuaan. Viime aikoina on ollut paljon puhetta sydänlihastulehduksesta, enkä tosin halua ottaa riskiä että sellaisen saisin. R:n sanoin "lepään mieluummin kolme päivää vai kolme kuukautta". Sydänlihastulehdus vielä on nimenomaan liikunnallisten ihmisten tauti, kun ei malteta levätä tarpeeksi. Itselläni tosi harvoin nousee kuume (kopkop) mutta hyvä sääntö on se, että vähintään yhtä monta päivää pois salilta kuin on ollut kuumeessa tai taudissa.  Omalla kohdallani tuo tarkottaisi siis liikuntakieltoa vielä ainakin tämän viikon loppuun. Horror!

Kyllähän minä ainakin omasta mielestäni tiedän, mitä kroppani tarvitsee. Olen ollut sitä mieltä, että kyllähän jumppaamaankin voi mennä, jos kroppa sen vain kestää. Olen myös ajatellut, että hyväkuntoisena kehoni kestää kovempaa rasitusta kipeänäkin. Mutta eivät asiat ole ihan niin yksiselitteisiä. Pystyn kyllä suhteellisen kovaankin suoritukseen kipeänä, tauti ehkä nappaa sen korkeimman piikin suorituksesta pois mutta esimerkiksi sydämelle rasitus on yhtä kova kuin kenelle tahansa.

Ohjaajamaailmassa sairastaminen on vain usein hankalaa. Monella salilla olet itse vastuussa sijaisten hankkimisesta ja joissain paikoissa sairaskorvausta ei välttämättä makseta. Myönnän itsekin eilen vähän murisseeni siitä, että jouduin lähtemään terveyskeskukseen saadakseni todistuksen flunssasta. Onneksi itselläni on se hyvä tilanne, että sairaspäivärahat maksetaan kuitenkin. Jossain tilanteessa saattaa siis yksinkertaisesti päästä helpommalla, että puolikuntoisena menee pitämään tunnin. Ehkä jumppaopejenkin oikeudet tässä asiassa paranevat ajan myötä, kyseessä kuitenkin on melko uusi ala. En edes tiedä onko meillä minkäänlaista työehtosopimusta :D Haluan ainakin itse olla ajamassa asioita siihen suuntaan, ettei kipeänä tarvitse kenenkään lähteä ohjaamaan. Kärjistettynä kyse on loppupeleissä jopa ohjaajan hengestä!

Tulipas vähän paasausta. Ei tässä auta muu kuin potea tauti loppuun. Onneksi olen sen verran terve että pääsen kouluun vähän sosiaalistumaan. Sain myös Anskulta haasteen, johon vastaan piakkoin! :)

Bodypump 84

Perjantai-ilta Gospelicin jälkeen hurahtikin Bodypump-jatkarissa. En ole vielä ihan täysin ehtinyt kyllästyä nykyiseen ohjelmaan (osittain varmaan johtuen siitäkin, kun ei ole ollut omaa vakituista tuntia) mutta kyllä olen sormet syyhyten odottanut uutta ohjelmaa! Varsinkin kun tässä nykyisessä on muutama biisi joita ilman voisin kyllä elää.

Bodypump 84 on täyttä kultaa! Vaikka edelleenkään 82:lle ei lähes mikään vedä vertoja, on tässä ohjelmassa todella varteenotettava vastustaja. Omasta mielestäni ohjelmassa ei ole YHTÄÄN ärsyttävää biisiä ja se on jo todella hyvä lähtökohta. Lisäksi Les Mills on jälleen kehittänyt uusia jippoja, joilla muokata Bodypumpia uuteen suuntaan. Heti jatkarin aluksi meille kerrottiinkin, että Bodypump tulee tulevaisuudessa muuttumaan enemmän siihen, että treenataan vapailla painoilla (sopii minulle!) ja vielä lisää toiminnallisempaan suuntaan (kuulostaa todella hyvältä!). Lisäksi meille esiteltiin Uudessa-Seelannissa alkava/alkanut kokeilu, jossa uusia pumppaajia yritetään motivoida sillä, että ensimmäisellä kerralla he treenaavat biisit 1-4 ja sen jälkeen yksi biisi lisää ohjlemaan per viikko. Näin koko ohjelma tulee treenattua kuudessa viikossa. Tarkoitus on ilmeisesti se, etteivät uudet ihmiset järkyty liikaa tunnin rankkuudesta. Keskustelimme hetken kuitenkin siitä, että Suomessa tällainen kokeilu olisi melko hankala toteuttaa, sillä saleilla kapasiteetti ei vain riitä siihen, että osa asiakkaista olisi paikalla vain alkutunnin ja veisi näin paikan muutenkin loppuunvaratuilta tunneilta. Esimerkiksi juuri Uudessa-Seelannissa käytäntö on kuulemma se, että asiakkaat menevät ja tulevat tunneille miten huvittaa. Salit ovat tottakai myös huomattavasti suurempia. Ehkä tällaista kokeilua ei siis ole Suomeen tulossa mutta ajatuksena ihan mielenkiintoinen.

Kuva.

Uudessa ohjelmassa on taas lisää elementtejä siitä uudesta suunnasta johon Bodypump on menossa. Motto on ylläolevan kuvan mukainen: Jos aina teet niin kuin olet aina tehnyt, saat aina sen mitä olet aina saanut. Mielestäni on tosi hyvä asia, että Les Mills haluaa mennä eteenpäin kuitenkaan unohtamatta the essence of Bodypump. Tässä henkilökohtainen analyysini uudesta pumpista:

Lämmittely: Lock Jaw - Let´s go
Menevä aloitus! Mielestäni parempi kuin Set it off. Tässä biisissä on jo jotenkin sitä treenimeininkiä ja ainakin itselle tuli heti se fiilis, että nyt mennään eikä meinata. Tosin lämmittelyn loppu tulee jotenkin tosi yllättäen.

Kyykyt: Element Depot - Turning tables
Biisissä aika samaa meininkiä kuin 82:n Someone like you:ssa. Mutta Summer of 69:n jälkeen kaikki on vain positiivista! Suosituksen mukaan painot kannattaa pitää samoina kuin edellisessä ohjelmassa mutta itse ajattelin ainakin lisätä, etenkin lopussa ei ole niitä tappojoustoja. Kaksi samanlaista settiä joista toinen wide stancella.

Rinta: Guiltless United - Welcome to the jungle
Mahtavaa, että rintabiisiksi on valittu kunnon mättöä! Versio tekee myös oikeutta alkuperäiselle biisille. Suositus pitää painot samoina ja niin tein. Hullun rankkaa oli silti: viisi settiä tykitystä tangolla, joista viimeinen kyllä imaisee ihan loputkin voimat!

Selkä: Cascada - Because the night
Eurodancelinja jatkuu selkäbiiseissä mutta ei kai rinnalletyöntöihin mikään muu kai paremmin sopisikaan. Leveä soutu tekee paluun eikä syke nouse ehkä niin korkealle kuin 83:ssa, sillä clean&press-comboa on vain kolme settiä. Toisaalta leveillä souduilla saa taas erilaista poltetta selkään!

Ojentajat: Usher - Scream
Kyllä itselleni vain iskee myös nämä tanssilattiahitit! Ojentajissa ensimmäinen "uutuus": kickback row. Tangolla tehdään vain lyhyet setit, joten uskaltaa laittaa lisää painoja edelliseen ohjelmaan verrattuna. Kickback row vaatii varmasti opettelua, ideana siis ikään kuin tripla-kickback. 2,5kg:n lätyllä sai ihan kivan poltteen mutta voisi olla vähän isompikin paino kädessä.

Hauis: Klaypex - Crazy
Tässä yksi ohjelman lempparibiiseistä! Kerrankin haukkarissa jotain muuta kuin lätkärokkia. Vaihtoehdot tehdä tangolla, käsipainoilla tai levypainoilla. Meille suositeltiin ISOJA käsipainoja ja aloitinkin vitosen kiekoilla ja vaihdoin lopuksi kolmosen käsipainoihin, neloset siis olisi varmaan itselleni hyvät. Tämä siis uutuus numero kaksi. Miljoona kertaa tehdään combo, jossa yhdistetään vasara-nosto ja kääntyvä nosto. Nam!

Askelkyykky: Reality Hero - Where have you been
Päästäänkö vieläkään eroon hyppykyykyistä? No ei! Niitä on kuitenkin vähemmän kuin näissä parissa ohjelmassa, ainoastaan lopussa. Uusinta uutta askelkyykyissä on se, että etukyykky (ja siis myös askelkyykyt) on mahdollsita tehdä käsipainoilla tai levypainoilla. Itse valitsin levypainot ja tykkäsin todella paljon! Keskivartalo joutuu tekemään huomattavasti enemmän töitä, kun levypainot asetetaan ikään kuin kahvakuulan tavoin rinnan päälle. Ihana polte jonka tosiaan viimeistelevät nuo lopun hyppykyykyt!

Hartiat: Manian - Welcome to the club
Johtuu varmasti myös artistista, mutta mieleeni tulee heti Ravers in the UK ohjelmasta 75 (?).  Perussettiä: punnerruksia, takaolkapää-soutua, vipareita ja loppuun tanko. Vaikka liikkeet (ja jumputus) onkin tuttua, polte hartioissa on taattu!

Vatsat: Flo Rida -Whistle
Perusnostoja ja liikkuva sivulankku. Tosi samanlainen kuin edellisen ohjelman setti. Loppuun lankusta nousu käsille eli walking hover. Ei polttele ihan yhtä pahasti kuin edellisessä ohjelmassa mutta ehkä se ei tällaisen setin jälkeen haittaa.

Venyttely: Nickelback - Lullaby
Kivaa vaihtelua venyttelybiiseihin. Venytykset oikeastaan täsmälleen samat kuin 83:ssa. Edelleen itseeni puree nämä "raskaammat" biisit. Ja vaikka se on ehkä vähän noloa, voin tunnustaa diggailevani Nickelbackia.

Vielä pitäisi pari viikkoa malttaa odottaa, että saa alkaa ohjaamaan uutta. Lähdetään itsenäisyyspäivä-viikonlopuksi maalle ja siellä onkin tarkoitus treenata mahdollisimman monta biisiä. Yritän sopia jonkun kaverin kanssa, jos pääsisin lanseeraamaan uutta ohjelmaa johonkin. Muutenkin olen innostunut tosi paljon tuosta kaverin kanssa ohjaamisesta, tulee ihan eri meininki saliin kun on kaksi ohjaajaa! Ennen kuin kuitenkaan pääsen täysin omistautumaan tälle uudelle ohjelmalle, on edessä kaksi lisenssikuvauskertaa tänään ja torstaina.