Kävin viime keskiviikkona pitkästä aikaa ihan yksin salilla (R:lle tuli joku laiskotus, how weird is that?!). Satuin puntille juuri pahimpaan ruuhkaan, (lue: lähilukion kuntosalikurssin aikaan) joka pakotti tekemään treenin kovalla temmolla. Ja ihan hyvä niin, sain aikaiseksi itselleni pitkästä aikaa myös totaalisen kokovartalojumin, joka ei kyllä ihan vieläkään ole helpottanut. Keskivartalo sai erityisesti uutta kyytiä, kun Annan innoittamana tein sivutaivutuksia 15 kilon painolla. A-U-T-S! Tuon liikkeen voisi kyllä tehdä vähän isommallakin painolla, mutta itselläni ei riitä kädessä voima kannatella kiekkoa. Ehkä jonakin päivänä...
Perjantaina päästiin vihdoin aloittamaan kevään Gospelbicit. Voi veljet että olin sitä odottanut ja kyrpi kyllä enemmän kuin tarpeeksi, kun jouduin ensimmäisen kerran flunssan takia perumaan. Omalle viikonlopulleni ei vain ole parempaa aloitusta kuin Gospelbic! Ohjelmassa oli POWER, eli intervalli-tunti. Olen aikaisemminkin maininnut siitä, miten minulle ohjaamisessa erityisen tärkeää on olla osana liikunnan antamaa hyvää oloa. On mahtavaa nähdä, kuinka asiakkaat (vaikka Gospelbicissä tuntuu jotenkin hassulta kutsua jumppareita asiakkaiksi) antavat kaikkensa, ylittävät itsensä ja lähtevät hymyillen kotiin. Ja perjantai-iltaisin Puistolan kirkolla tämä kaikki tapahtuu! Itselleni tuntuisi kaikista mahdollisista tunneista vaikeimmalta luopua juuri tästä ja toivonkin, että pystyn tulevaisuudessakin jatkamaan näiden jumppaajien kanssa :)
Lauantain treeni koostui melkein viiden tunnin jonottamisesta. Malmille avattiin Fitness 24 Seven-kuntosali, jonne 200 ensimmäistä asiakasta saivat vuoden salikortin 99 eurolla. Voitte vain arvata ketkä tarjoushaukat olivat sitten tuota korttia jonottamassa! Messilän reissu jäi väliin mutta tärkeintä on että vähän säästää :D
Bongaa tarjoushaukka! |
Sunnuntaina intervallibodyn lisäksi pääsin ohjaamaan äijätunnin. Nyt keväällä minulla on sunnuntaitunteja vain noin kerran kuukaudessa (omasta toiveestani), mutta erityisesti äijätunnin jälkeen tuli tunne, että voisi niitä olla vähän enemmänkin. Olen äijätunnin(kin) uuteen ohjelmaan ottanut vähän vaikutteita Bodycombatista ja kuinka siistiä on, kun salillinen isoja miehiä vastaa taisteluhuutoihin! Muutenkin tällä tunnilla meno on aina ihan huikea, kun jokainen ukko antaa itsestään aivan kaiken. Eilen jo vähän säikähdin, kun välillä alkoi kuulua tuskanhuutoja. Onneksi ne olivat kuitenkin vain merkki kovasta treenistä eikä mistään vakavammasta :)
Tänään jatkui sitten perusmaanantai pumpilla ja intervalli-keskivartalolla. Jalkapohjat ja penikat on taas aika kipeät, kun on muutaman päivän sisällä vetänyt niin monta kovaa lattiatuntia. Tänään varsinkaan hypyt eivät meinanneet lähteä ollenkaan, kun päkiöiden ihoa kiristi kovaa. Vaihtelen jumppakenkiä usein enkä pidä samoja kenkiä kahtena päivänä peräkkäin. Tähän asti tuo kikka on tepsinyt, mutta näköjään ei enää. Hyviä vinkkejä jalkojen hoidosta otetaan siis vastaan!