torstai 25. huhtikuuta 2013

Sisäinen salipirkko.

Kun rasitusmurtumasta päästiin, niin enköhän vain saanut jonkin flunssan. Kolmatta kertaa tänä vuonna! Ehkä immuunipuolustuksessani kaikki sotilaat ovat vempassa...
Otin kuitenkin riskin ja pidin maanantain ja tiistain tunnit (kaksi pumppia ja intervalli-keskivartalo), joiden ansiosta sainkin sitten täydellisen kokovartalojumin aikaan. En muista milloin viimeksi olisi esimerkiksi portaissa käveleminen tehnyt niin kipeää kuin vielä eilen! Siitäkin huolimatta että pudotin painoja etenkin tiistaina ihan roimasti. No can do. Parin viikon punttiputkesta ei Bodypumpissa juurikaan ole hyötyä. Jouduin todella nieleskelemään ylpeyteni rippeitä, kun hartiabiisissä oli pakko ottaa ne ykköskiekot, muuten ei olisi tekniikka pysynyt puhtaana.

Eilinen lepopäivä tuli siis enemmän kuin tarpeeseen. Otin vielä vähän omaa lomaa englannin tunneilta ja nukuin ihan reippaat päiväunet. Ja kyllä on tänään ollut aivan erilainen fiilis! Uskon, että erityisen parantavan vaikutuksen olleen kaverini kylään tullessaan tuomalla Lontoon rae-suklaalevyllä ;)

Tänään päästiin koulussa kokeilemaan Feldenkreisia. Aikaisempaa tietämystä lajista ei juurikaan ollut, tiesin vain että jotenkin ollaan kehotietoisuuden kanssa tekemisissä. Puolustuksekseni (ja ehkä koko meidän luokan) täytyy ensin sanoa, että raivokkaan palpaatioaamun (nimim. kädet toisten alushousuissa) keskittymiskyky ei voi olla kovinkaan korkealla. Feldenkreisesta enemmän kiinnostuneet voivat tutustua asiaan laajemmin ehkä toisaalla, mutta periaatteessa kyse on siis siitä, että keskitytään kokonaisvaltaisesti liikkeeseen, jota tehdään. Käytännössä makasimme kyljellämme liikuntasalin lattialla puolitoista tuntia ja liikutimme vuorotellen kättä ja jalkaa ylös ja alas. Ja sitten vielä samaan aikaan. Ja vielä päätä. Itsehän torkahdin alta aikayksikön ja havahduin aina siihen, kun ohjaaja käski nostaa milloin mitäkin raajaa. Varmasti mielenkiintoinen laji ja erilaisissa kuntoutusprosesseissa hyödyllinen, mutta tänään ei vain ollut se otollisin päivä Feldenkreisiin tutustumiselle.

Iltapäivätorkkujen jälkeen paukkuja riitti sen verran, että lähdettiin vielä R:n kanssa salille ennen illan body-tuntia. Parin viikon aktiivinen (lue: aiempaan verrattuna aktiivinen) saleilu on saanut sisäisen salipirkkoni heräämään Ruususen unesta. Salitreenin koukuttavuus on itselläni etenkin siinä, että oman kehityksen näkee niin nopeasti. Sen yhden leuan vetäminen menee koko ajan paremmin ja uskon vahvasti, että pian saan kaksi tehtyä ilman avustusta! Vaikka lihakset olivatkin vielä vähän jumissa, saatiin tehtyä ihan kiva kolmevarttinen yläkropalle. Luulen että R:a yllätti eniten se, että 45 minuutissa pystyy tekemään kunnollisen puntin, meillä kun useimmiten menee reilu tunti. Kiva joskus näinkin päin. Jottei jalat saisi liikaa lepoa, sunnuntaina olisi suunnitelmissa pitää kunnon jalkapäivä. Toivotaan, ettei lauantain pumpilla ole enää samaa vaikutusta rectus femoriksiin kuin aiemmin tällä viikolla ;)

Kuva.
P.s. Epäilen, että näin meidän salilla pakaraimplantit. Onkohan se edes mahdollista?!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti